Koskikara Canon EOS R5 ISO12800
Olen käyttänyt pian noin vuoden päivät Canon EOS 1DX Mk III :a ja muutaman kuukauden ajan peilitöntä Canon EOS R5:ttä. Kuvauskohteeni ovat pääosin lintuja ja nisäkkäitä, usein nopeissa tilanteissa ja monesti myös haastavissa valaistusolosuhteissa.
Jonkun verran kuvaan myös maisemia ja muita luonnon kohteita. Käyttämäni polttovälit näissä kohteissa ovat yleisimmin välillä 70-600mm, toisinaan jatkettuna 1.4x ja 2x telejatkeilla. Keskityn tässä vertailussa kameroiden still-ominaisuuksiin ja erityisesti nopeisiin tilanteisiin ja haastaviin valaistusolosuhteisiin.
Superteleobjektiivien lyhyt terävyysalue yhdistettynä hämärässä kuvaamiseen vaatii kameran automaattitarkennukselta nopeutta ja tarkkuutta. Molempien kameroiden kyky toimia näissä tilanteissa on ilmiömäinen paljolti korkeita ISO-arvoja kestävien kennojensa ja loistavien tarkennusjärjestelmien ansiosta. Kameroiden asettaminen paremmuusjärjestykseen ei mielestäni ole aivan yksinkertaista.
Canon EOS 1D X III metsässä ja ahmakuvauksessa Lieksassa
Kuvaus nopeissa tilanteissa
1DX Mk III on loistava kamera, käytettävyydeltään paras koskaan käyttämistäni Canon-järjestelmistä. Täyden koon 20Mpix kenno on dynamiikaltaan erinomainen ja sen toiminta hämärässä on todella hyvää. Käytän usein korkeita ISO-arvoja (6400-12800). Kuvattaessa optisella etsimellä 1DX Mk III ottaa 16 kuvaa sekunnissa. Tässä yhteydessä on mainittava, että 1DX Mk III:n täyttymätön muistibufferi, sekä mahdollisuus tallentaa kahdelle CFExpress kortille ovat selviä etuja verrattuna R5:n 12:n kuvaan sekunnissa mekaanisella sulkimella. Lisäksi R5:ssä jatkuva kuvausnopeus tippuu alle kymmeneen kuvan sekunnissa akun varaustason laskiessa tarpeeksi alas.
R5 tarjoaa lisäksi vain yhden CFExpress korttipaikan, hitaampaa SD-korttipaikkaa en ole käyttänyt lainkaan. Suuremmista kuvatiedostoista johtuen R5:lla laukaisinta pidempään pohjassa pidettäessä bufferi lopulta täyttyy nopeallakin CFExpress muistikortilla. Tällöin kuvia ei pysty ottamaan hetkeen, ennen kuin kamera on tyhjentänyt bufferin muistikortille. Tätä ei koskaan tapahdu 1DX Mk III:llä kuvattaessa.
Korpit Canon EOS R5 ISO 2000
Vaikka R5:n elektroninen etsinkuva on erinomainen, on 1DX Mk III:n optinen etsin selvästi parempi. Pidempiä sarjoja kuvattaessa, eli pidettäessä laukaisin pohjassa useamman sekunnin ajan alkaa R5:n elektroninen etsinkuva nykimään vaikeuttaen nopeasti liikkuvan kohteen seurantaa. Käytettäessä elektronista suljinta R5:llä päästään kuitenkin 20 kuvaan sekunnissa ja etsinkuvan ”sujuva” -asetuksella saadaan jouhevasti päivittyvä etsinkuva.
Elektronisen sulkimen käytössä on kuitenkin ongelmansa nopeissa tilanteissa. ”Rolling shutter” ilmiön olen saanut esiin lentäviä lintuja kuvatessani usein. Ilmiöstä löytyy havainnollisia esityksiä mm. Youtubesta ja niihin kannattaakin perehtyä ennen elektronisella sulkimella kuvaamista.
Canon EOS R5 on todella suorituskykyinen kamera myös nopeisiin tilanteisiin, mutta pidemmän korren vertailussa nopeuden ja käytettävyyden osalta vie kuitenkin 1DX Mk III. Sen viiveetön optinen etsin ja rajoittamaton sarjakuvaus ovat iso etu tilanteissa, joita minun kuvauskohteissani tulee. Samaan hengenvetoon on toki lisättävä, että R5 on käyttökelpoinen ja erinomainen kamera myös näihin tilanteisiin, kunhan em. rajoitukset ottaa huomioon.
R5:n etsinkuvaan olen kaivannut lisää kirkkautta. Vaikka automaattiasetuksen sijaan olen säätänyt elektronisen etsimen kirkkaimmalle, on kuva huomattavasti optista etsintä hämärämpi.
Susi aamuyöllä, Canon EOS 1D X Mark III ISO 12800
1DX Mk III 20 megapikseliä vs R5 45 megapikseliä
Kennojen tarkkuuden ero on iso. Yleisesti ottaen pikselien lisäys huonontaa kennon suorituskykyä hämärässä kuvatessa. Yksittäisen pikselin fyysisen koon pienentyessä myös kohinan määrä kasvaa. 1DX Mk III on osoittautunut käytössä erinomaiseksi työkaluksi vähässä valossa. Kennon tuottama kohina on mahdollista hallita jälkikäsittelyssä erinomaisesti.
R5:n kuvanlaatu oli positiivinen yllätys. Huolimatta yli kaksi kertaa suuremmasta pikselimäärästä myös sen kuvanlaatu ja dynamiikka korkeilla ISO-arvoilla on erinomainen. Kenno alkaa kohista hieman aiemmin, kuin 1DX MK III:ssa, mutta jälkikäsittelyssä kohina on mahdollista hallita siten, että R5:llä pystyy ongelmitta saamaan huippulaatuista tiedostoa vielä ISO 6400-8000 herkkyyksillä. Käytännössä järkevillä ISO-arvoilla suorituskyky on hyvin lähellä 1DX MK III:ta.
ISO 12800 korkeampia lukemia en ole kokeilua lukuunottamatta kummallakaan rungolla käyttänyt. Pikselien määrässä R5 pesee 1DX Mk III:n mennen tullen. Nopeissa tilanteissa kuvan rajaaminen lopulliseen muotoonsa käytettäessä pitkää polttoväliä voi olla vaikeata. R5:n 45 megapikselin kenno antaa mahdollisuuden käyttää hieman lyhyempiä polttovälejä, koska kuvassa on enemmän kroppivaraa suuresta tarkkuudesta johtuen.
Käyttämilläni optiikoilla (EF 600mm F4.0 IS III ja EF 70-200mm F2.8 IS II) pikselimäärä ei ole osoittautunut merkitykselliseksi, vaan niitä on ollut aivan riittävästi myös 1DX Mk III:ssa. R5:n suuremmasta pikselimäärästä voi olla etua eniten maisemakuvaajille, tai haluttaessa toistaa mahdollisimman paljon pieniä yksityiskohtia. R5:n tiedostossa on siis enemmän rajausvaraa.
Itse kuitenkin haluan rajata kuvat jo kuvaustilanteessa mahdollisimman ”valmiiksi”, jolloin suurta säätöä ei sommittelun suhteen tarvitse jälkikäsittelyssä tehdä. Nämä ovat toki paljolti makuasioita ja riippuvat käytettävästä linssikalustosta ja siitä, minkälaisia kohteita kuvaa ja kuvaustilanteesta.
Maakotka, Canon EOS R5 ISO 3200
Jatkuva tarkennus
Molempien runkojen jatkuva automaattitarkennus (servo) on nopea ja tarkka. 1DX Mk III:ssä käytän useimmiten kaikkia tarkennuspisteitä. 1DX MK III:n tarkennus löytää hyvin kohteensa ja myös pysyy siinä. Tämä korostuu etenkin tilanteissa, joissa kohde liikkuu taustaa vasten ja seurattaessa eteen tulee esteitä - silloinkin kamera pysyy kohteessa todella hyvin.
R5:ssä Canon esitteli ensi kertaa eläimien silmätarkennuksen. Valittavina asetuksina on ihmiset tai eläimet. Molemmat toimivat erinomaisesti ja auttavat tuottamaan erinomaisen teräviä kuvia. En kuitenkaan ole havainnut 1DX Mk III:n tarkennusta tässä yhtään huonommaksi. Esimerkiksi lentävää lintua kuvattaessa riittää, että tarkennus osuu seurattavaan lintuun, silmän löytäminen ei ole välttämätöntä.
Useimmiten olen objektiivin himmentänyt niin, että kulloisellakin kuvausetäisyydellä koko kohde tulee teräväksi. Tärkeämpää liikkuvia kohteita seurattaessa on se, että aloitettaessa kohteen seuraaminen, tarkennus löytää halutun kohteen mahdollisimman nopeasti ja sitten pitää tarkennuksen kohteessa.
Aloitustilanteessa R5:n olen havainnut eksyvän taustaan paljon useammin, kuin 1DX Mk III:n. Kun kohde on löytynyt seurantaan, pitävät molemmat rungot kohteen tarkkana hienosti. On kuitenkin sanottava, että kun samalla pidetään laukaisinta pohjassa useiden sekuntien ajan, on 1DX Mk III:n vilkkumaton ja nykimätön optinen etsinkuva aivan omaa luokkaansa.
Jatkuvan tarkennuksen seuranta- ja herkkyysasetuksia pystyy muokkaamaan molemmissa kameroissa. Näiden avulla molempien kameroiden tarkennusjärjestelmän pystyy tuunaamaan omaan käyttöön sopivaksi.
Peilittömyydestä on etua tarkennusjärjestelmän säätämisessä. Peilillisissä järjestelmissä, kuten 1DX Mk III:ssä tulee jokainen objektiivi rekisteröidä kameraan ja tehdä niiden tarkennukselle nk. ”Mikrosäätö”. Tämä on tehtävä, koska automaattitarkennusta ohjaava erillinen kenno sijaitsee kameran prisman yhteydessä, eikä sen avulla suoritettu tarkennus välttämättä tuota täysin tarkkaa kuvaa kuvakennolle. Tämä korostuu käytettäessä valovoimaisia lyhyen terävyysalueen teleobjektiiveja.
Peilittömässä R5:ssa tarkennuksen mikrosäätöä ei tarvitse tehdä, koska erillistä tarkennuskennoa ei ole. Sama pätee toki 1DX Mk III:n kuvattaessa ilman peiliä.
Valkoviklot, Canon EOS 1D X Mark III ISO 6400
Akkukesto
Akkukestoltaan peilijärkkäri on peilitöntä paljon edellä. 1DX Mk III:ssä akku kestää koko pitkän kuvauspäivän - kaksikin, kun taas R5:ssä akkua olen joutunut vaihtamaan pahimmillaan kaksi-kolme kertaa päivän aikana. Lisävarusteena tulevalla akkukahvalla ja siihen mahtuvalla kahdella akulla saattaa toki R5:llä pärjätä koko päivänkin.
Pasi Parkkinen, Mikkeli
